Suomen Yrittäjänaisten tavoitteena on edistää yrittäjänaisten tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa ja vaikuttaa yrittämistä kannustavaan päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan Unionissa.
1. Tasa-arvoa on edistettävä
Tasa-arvokehitys on ollut pitkään suotuisaa, mutta myönteinen kehitys on pysähtynyt. Tasa-arvoa yrittäjyydessä ja työelämässä tulee kaikin tavoin edistää sekä varmistaa, että lainsäädännössä huomioidaan sukupuolten eri tarpeet.
Suomessa tasa-arvo on monissa asioissa jo pitkällä, mutta yhä
- yrittäjistä naisia on vain noin 35 %
- naisyrittäjistä 40 % ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa, miehistä 25 %
- start-up rahoituksesta vain noin 6 % ohjautuu naisten perustamille yrityksille
- naisen euro on 84 senttiä ja työeläke-euro 69 senttiä
2. Perhevapaakulut maksettava verovaroin
Naiset perustavat yrityksiä useimmiten naisvaltaisille aloille ja siten työllistävät usein enemmän naisia. Vanhemmuudesta aiheutuu työnantajalle maksuvelvollisuuksia ja kustannuksia, jotka tulee kattaa verovaroin. Vauvalaskun suorittaa pääosin äidin työnantaja. Perhevaapaauudistuksen tavoite tasata perhevapaita molempien vanhempien kesken on hyvä suunta, mutta ei poista varsinaista ongelmaa. Kustannusten maksuvelvollisuus aiheuttaa pienyrittäjälle kassakriisin, ennen kuin korvauksen saa Kelasta. Vanhemmuuteen liittyvät kulut ei saa kaatua yksilön työnantajan maksettavaksi.
- Kokeile Yrittäjänaisten vauvalaskuria se selvittää perhevapaakulut.
- Lue tästä kannanottomme Perhevapaiden kustannukset jaettava tasa-arvoisesti
- Katso tästä videosta miten parturi-kampaamoyrittäjä kokee työntekijöiden perhevapaat
3. Työnantajan vastuut pienemmiksi
Työnantajan vastuulle kuuluvat luontevasti suoraan työntekijään tai hänen työtehtäviinsä liittyvät poissaolon kustannukset. Työnantajan vaikutuspiiriin ei kuitenkaan kuulu työntekijän lapsen sairastuminen tai työntekijälle vapaa-ajalla sattuneet tapaturmat. Näistä muodostuvat poissaolokustannukset on oikeudenmukaista kattaa yhteisistä verovaroista.
Sairaan lapsen hoitaminen kotona pitää olla mahdollista, mutta sen kulut eivät kuulu työnantajalle.
Naiset hoitavat myös usein ikääntyvät vanhempansa tai toimivat omaishoitajana. Poissaolo työpaikalta näiden syiden vuoksi pitää olla mahdollista ja työn ja perheen yhteensovittamaista tulee lisätä. Poissaolojen ansiotaso tulee turvata, mutta se ei voi jäädä yksilön työnantajan maksettavaksi.
4. Harmaa talous kitkettävä
Pimeästi työtä teettävät yritykset pitää kitkeä pois markkinoilta. Verottajan tulee kehittää toimintaansa löytääkseen epärehellisesti toimivat yrittäjät. Harmaa talous vahingoittaa rehellisiä yrittäjiä ja koko yhteiskuntaa. Harmaan talouden vastaista työtä ei kuitenkaan saa maksattaa niillä yrittäjillä, jotka toimivat oikein.
Tutustu täältä Vastuullinen Yrittäjänainen –teemoihin, joihin kuuluu myös täsmällinen yhteiskuntavelvoitteiden hoitaminen.
Kotitalousvähennyksen ehtoja ei saa jatkuvasti muuttaa, vaan siitä on tehtävä selkeä ja yksinkertainen malli, jotta mahdollisimman moni hyötyisi siitä. Vanhusväestön määrä ja palveluntarve kasvaa edelleen. Järjestelmää pitää kehittää niin, että yrittäjä voi asiakkaan puolesta ilmoittaa tiedot verotukseen. Tällöin myös ne, jotka eivät osaa tai pysty itse tekemään vähennystä hyötyvät siitä.
5. Kunnat pois yritysten markkinoilta
Kuntien yritystoiminta on luonut usealle toimialalle epäterveen kilpailutilanteen. Kunnalla tai kuntayhtymällä ei tule olla yksinoikeutta esimerkiksi ateriapalveluihin, tilitoimistopalveluihin tai rakentamiseen. Naiset toimivat usein yrittäjinä naisvaltaisilla aloilla ja nämä alat ovat usein julkisen sektorin palveluja. Näihin palveluihin pitää luoda yhä enemmän mahdollisuuksia yrittäjyydelle, jotta naisille aukeaa enemmän yrittämisen mahdollisuuksia. Voiton tavoittelua ei tule rajata, sillä yrityksen jatkuvuus, investoinnit ja kasvu, edellyttävät voittoa.
